Kioton temppelit, Osakan pingviinit - ja kotiinpaluu

Moro!

Reissu on nyt ohi ja tässä lentokoneessa on hyvin aikaa naputtaa viimeistä postausta.

Nähtyä tuli lyhyessä ajassa niin paljon, että kameran muistikorttien lisäksi taitaa olla täynnä se päänsisäinenkin. Tässä kuitenkin vielä ihmeteltäväksenne maisemia matkamme lopulta, Kiotosta ja Osakasta.

Aloittakaamme Kiotosta, Japanin vanhasta pääkaupungista, joka on kuulu temppeleistään.

Kuvassa eräs maailmanperintökohteeksikin listattu temppeli, Kinkakuji (Kultainen paviljonki).

Temppelialueella on todella rauhallinen ja pysähtynyt tunnelma, jos ei ota huomioon meluavia turisteja.

Tempelien ympäristössä on usein puistoalue, jossa kaikki on viimeisen päälle hoidettua. Muuten tällä matkalla emme oikeaan metsään ehtineet.

Majapaikassa oli japanlainen tatami-majoitus. Uni maistui erittäin hyvin myös lattialla!

Osakassa tunnelma oli jo aivan erilainen. Siirtymä temppelialueilta pilvenpiirtäjien ja neonvalojen keskelle oli kuin tuhatvuotinen hyppy ajassa.

Kaupungeissa on täällä paljon ihmisiä, joten kaupunki ei koskaan tunnu hiljaiselta. Kuva on Osakan keskustasta perjantai-iltana, jolloin ihmiset viettävät viikonlopun alkamista kuten meillä Suomessa:

Osaka on erittäin vaikuttavan näköinen paikka myös pilvenpiirtäjästä katsottuna. Tosin moni suurkaupunki näyttää kaukaa melko samalta, pilvenpiirtäjien, teiden ja talojen loputtomalta alueelta:

 

Auringonlasku oli komea Osakan ydinkeskustasta katsottuna.

Osakassa on todella iso akvaario, jossa voi törmätä muun muassa pingviineihin:

"Whii!"

Akvaariossa varoitetaan päähän hyökkäävistä hylkeistä. Mikäköhän mahtaa olla todennäköisyys hylkeiden hyökkäykselle?

Niin hujahtivat kymmenen päivää Japanissa. Kaiken kokemamme ja näkemämme perusteella vuonna 2015 tulossa on varmasti ikimuistoinen maailmanjamboree!
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee mukaan!

- Mikko

Viimeinen päivä Yamaguchissa ja vierailu Hiroshimassa

Torstaina läksimme leiripaikalta ja olimme yötä Hiroshimassa. Sieltä tultiin Kiotoon, jossa ollaan lauantaihin asti.

Yamaguchissa ehdimme vielä osallistua 16. Asia - Pacific Nippon jamboreen päättäjäisiin. Ohessa tunnelmia leiriltä:

Tytöt valmistautumassa 16. Asia - Pacific Nippon jamboreen päättäjäisiin ohjelmalavan takana.

Japanilaiseen tyyliin päättäjäisiin saapuminen vaikutti hyvin organisoidulta ja ohjelmakin alkoi jetsulleen ajallaan. Ohjelmassa oli muun muassa eri osallistujamaiden lippujen esittely.

Huipennuksena oli WSJ 2015 leirilaulun julkaisu, jonka suoritti leirinjohtaja Mari.

Hienojen päättäjäisten jälkeen olikin aika suunnata naapurimaakuntaan ja Hiroshiman kaupunkiin.

Hiroshimassa yövyimme pienessä hotellissa, jonka ystävällinen omistaja ei puhunut sanaakaan englantia. Lähtiessämme hän halusi kovasti esitellä meille koiransa.

Emäntämme lemmikeineen.

Lounasta syötiin pienessä paikallisessa ravintolassa, jossa ruoka oli erinomaista, kuten Japanissa yleensäkin. Paikaliset ottavat ruanlaiton vakavasti ja jos ruoka ei maistu hyvältä, niin olet todennäköisesti tilannut väärin :)

Vierailimme myös Hiroshiman Rauhanpuissa. Se on erittäin vaikuttava paikka.
Puisto rakennettiin Hiroshiman atomipommituksen muistomerkiksi ja muistutukseksi rauhanpyrkimysten merkityksestä koko maailmalle. Puistossa sijaitsee myös suuri museo.

Museossa on pienoismalli, jossa on demonstroitu atomipommi "Little Boyn" aiheuttama tuho kaupungille:

Pommi räjähti 6.8.1945 klo 08.15 n. 600m Hiroshiman yllä ja tuho oli valtaisa. Pommi tuli täytenä yllätyksenä ja sitä kuvaa hyvin erään selviytyneen kirjoittama teksti:

"A dragonfly flitted in front of me and stopped on a fence. I stood up, took my cap in my hands, and was about to catch the dragonfly when...".

Jamboreella kaikki pääsevät vierailemaan rauhanpuistossa osana ohjelmaa.

Matkaterkuin,
Mikko

Huh, hellettä!

Tänään olimme koko päivän kiertämässä leirialuetta ja lähellä olevia kohteita. Sää on ollut todella kuuma, tosin eilen oli hiukan viileämpi kuin toissapäivänä. Lämpötila on kuitenkin ollut 35C:n tuntumassa ja suuren ilmankosteuden kanssa tunnelma on hikinen. 

Tänään ohjelma jatkuu kokouksilla ja päättyy päättäjäisiin, jonka jälkeen suuntaamme Hiroshimaan yhdeksi yöksi.

Minä ja Jukka leirialueen suurimmalla kukkulalla, josta on hyvä näkyvyys joka suuntaan.

Leirialueella on mahdotonta eksyä, koska leirin suurin kiinteä rakennus, baseball-halli näkyy ympäri leirialuetta. Hallissa on jamboreella leirin pääasema, headquarters eli HQ.

Kävimme kiertämässä aktiviteettipisteitä ja pitihän sitten käydä tyyppaamassa boulderointipiste. Pysyin seinällä ja toppasin kaikki kolme reittiä aploodien saattelemana. Saattoi tosin pituudesta olla hiven hyötyä. ;)

 

 

 

Eri maiden edustajille esiteltiin kattavasti leirin käytäntöjä ja suunnitelmia 23WSJ:tä varten. 

 

 

 

Erään alaleirin johtaja esittelemässä ruoan jakelua Italian edustajille.

 

Reissun aikana olemme ehtineet tavata partiolaisia paitsi Japanista myös ympäri maailmaa, ja kaikki merkit viittaavat siihen, että tulossa on ihan mielettömän hieno jamboree. Ohessa muutamia Suomeen suunnattuja terveisiä maailmalta: 

 

 

On sitä ehditty kaiken suunnittelun, menon ja meiningin ohella myös rentoutua. Koska asunnot ovat Japanissa usein pieniä, on tänne kehittynyt toimiva kylpyläkulttuuri. Japanilaisessa kylpylässä peseydytään pienellä jakkaralla istuen, jonka jälkeen mennään nauttimaan lämpimästä, noin 40-asteisesta vedestä. Joissain kylpylöissä on myös hyvin suomalaistyylinen sauna.

Majapaikamme kylpylä, jossa on mukava rentoutua pitkän leiripäivän päätteeksi.

Tässä kaikki tällä erää, pian taas lisää.
Huomatkaa muuten, että Youtube-kanavallemme on päivitetty monta muutakin uutta videota! Muun muassa WA-linnun bongausta Tokion puistoista. ;)

Terkuin, 
Mikko


Ps.
Tänään kuljettiin paikasta toiseen ilmastoidulla bussilla, mikä sai Jukankin hymyilemään:

Saavuimme Yamaguchiin!

Vihdoin saavuttiin leirialueelle, missä paikallisilla partiolaisilla on tälläkin hetkellä meneillään oma leiri. 

Tietysti aurinko paistoi silmään kuvaushetkellä. No, ei se mitään, pilke silmäkulmassa siis tutustumaan tulevan maailmanjamboreen tapahtumapaikkaan!

Tapasimme ensitöiksemme paikallista partiojohtoa ja välitimme terveiset Suomesta.

Leirinjohtaja Hiroshi oli erittäin iloinen saadessaan tuliaisina muumimukin. Muumit ovat erittäin suosittuja japanilaisten keskuudessa ja Hiroshi halusi ottaa talteen kaikki pakkaukseen käytetyt muumitarratkin.

 

Jukka, Hiroshi ja tuliaismuumit.

 

Itse leirialueella kävi kova vilske, vaikka suomalaisittain päällä olikin oikein terhakka helle, +35 astetta! Ohessa otoksia ensikosketuksestamme japanilaiseen partioelämään Yamaguchissa:

Pääsin kuvaan leirin maskotin kanssa. Mahtaa olla kuuma tuossa puvussa +35C lämmössä!

Viilennystä helteeseen sai tuulettimesta, joka puhaltaa vesihöyryä.

Teltassa kaverien kanssa on aina leirillä paras meno, kuten näillä pojilla. Meidän suomalaisten tapaan myös japanilaiset näyttävät pitävän niger-teltoista.

Kun on kuuma niin juoda pitää paljon. Kuten Suomessakin niin juomavettä haetaan savuihin/leirilippukuntiin yhteisiltä vesipisteiltä. Tiesittekö muuten, että Japanissa vesijohtovesi on juomakelpoista, toisin kuin monessa muussa Aasian maassa. Kuvan tyttö ei halunnu apua kantamiseen, pyynnöstä huolimatta.

Leirialueella läsnä on koko ajan komeasti läheisen vuoriston siluetti.

Japanissa lapset puhuvat englantia jonkin verran, mutta välillä kommunikointi voi olla haastavaa varsinkin, kun en itse puhu japania. Meni monta minuuttia tajuta, että nuori partiopoika halusi tulla reppuselkääni. Noh, lopulta asia selvisi kuten kuvasta näkyy ja poika oli onnesta soikeana:

Leirillä oli myös gorilla, ja gorilla innostui tekemään WA:n!

Jukka pohtii, josko tässä olisi Suomen joukkueen tuleva virallinen telttamalli...

Muistakaahan, että jos haluatte lisätietoa siitä, miten itse voitte päästä mukaan, kun Suomen Partiolaiset suuntaa Yamaguchiin kesällä 2015, kannattaa pitää silmällä verkkosivua www.jamboree.fi.


 Vuoden 2015 leiriä odotellessa tälläkin reissulla riittää vielä nähtävää - Palaillaan taas!

- Mikko 

Nousevan auringon maahan auringon noustessa

Nousevan auringon maahan saavuttiin tietysti auringon noustessa.

Suomen Partiolaisten jamboreematkaa valmisteleva ensimmäinen "ulkomaanlähetystö", eli joukkueenjohtaja Mikko ja Suomen IC WOSM (International Comissioner) Jukka, laskeutui Japaniin perjantaina.
Ensimmäisen päivän ohjelmassa oli vierailu Suomen Japanin suurlähetystöön:
 

Lähetystössä keskustelunaiheina oli muun muassa käytännön järjestelyt ja muut yhteisyökuviot. Jos Suomen joukkueen koko on 400 henkeä niin Jamboreen aikana Japanissa olevien suomalaisten määrä tuplaantuu! Otetaanko tavoitteeksi kaksinkertaistaa Japanin suomalaispopulaatio kahdeksi viikoksi, mitäs sanotte?

Suurlähetystössä päästiin toki myös poseeraamaan heidän some-maskottinsa Fintanin kanssa.

Suurlähetystövierailun jälkeen ehdittiin tutustua Japanin pääkaupunkiin Tokioon ja sen elämään. Kaikenlaista sitä ehti kahdessa päivässäkin nähdä:

 

Hotellihuoneen 33. Kerroksesta näkyy hyvin Tokion moderni skyline.

Tokiossa on maailman isoin kalatukku, jossa myydään aikaisin aamulla vastapyydettyä, useaa sataa erilaatuista, kalaa ja muuta merenelävää. Myyntimenetelmät ovat erittäin perinteiset ja kiirettä pitää.

 

Shibyassa olevan risteyksen ylittää noin 100 000 ihmistä tunnissa. Tämä kertoo hyvin miten käsittämättömän paljon ihmisiä Tokiossa asuu.

Myös WA oli ehtinyt jo Japaniin asti. Se löytyi mm. Keisarillisesta puistosta ja tartutti WA-meininkiin myös Ruotsin partiolaisten debuty IC:n Martinin:

Mikon ja Martinin aivan kerrassaan keisarillinen suomalaisruotsalainen WA-tervehdys.

Kaupungilla tapaamamme ylä-aste ikäiset tytöt ovat lomalla, mutta silti tekivät koulupuvuissa haastattelua Tokiossa vierailevista ulkkareista. Haastattelun jälkeen saatiin palkaksi origamit ja tehtiin WA! Jo toinen haastattelu samalle päivälle!

Seuraavaksi matka jatkui kohti vuoden 2015 maailmanjamboreen isäntämaakuntaa Yamaguchia. Sinne lähdettiin tietenkin junalla - ja Japanissa junamatkustaminenkin on aika elämys.
Japanissa junat kulkevat jetsulleen ajallaan. Nopeimmin paikasta toiseen pääsee shinkansen-luotijunilla.

Junan lähtöä valvotaan tarkasti  Shin-Osakan asemalla.

GPS:n mukaan maisemat vaihtuivat 300km/h:n nopeudella ja huiput olivat jossain 310km/h. Harmi, että meidän lipuilla ei päässyt kaikkein nopeimpiin juniin, joilla huiput 400km/h paremmalla puolen. Kyllä insinöörin sielu lepää Japanissa nopeiden junien ja kaiken muun tekniikan keskellä.

Seuraava pysäkki on Yamaguchi. Millainenhan leiripaikka meitä odottaa?

- Mikko